Bujinkan Budo Taijutsu on japanilainen budo-laji, jonka tavoitteena on kasvattaa itsenäisiä, ajattelevia ja onnellista elämää eläviä ihmisiä. Lajin perinteet ovat 1100-luvulla perustetun Togakure-ryu Ninjutsun perinteet rikastettuna kahdeksalla muulla perinteisellä ryuha:lla (koulukunnalla). Näiden yhdeksän koulun perintöä opetetaan nykyisin Bujinkan Budo Taijutsuna.

Bujinkan Dojo

Suomessa Budo Taijutsua harjoitellaan japanilaisen Bujinkan Honbu Dojon ja sen johtajan soke Masaaki Hatsumin alaisuudessa.

Bujinkan Dojo on paikka, jossa harjoitellaan taijutsu-tekniikkaa suhteellisen turvallisissa olosuhteissa. Epäonnistuminen ei merkitse lopullista tappiota, vaan voi toimia dojon johdosta jopa arvokkaana opetuksena.

Todellista, elävää taistelutaidetta harjoitellakseen on ihmisen löydettävä kaltaisiaan kumppaneita. Bujinkan Dojon harjoittelijat löytävät toisistaan samanhenkistä seuraa sotataiteiden polkua kulkiessaan. Elämän äärimmäisten kysymysten äärellä solmitut ystävyyssuhteet ovat yleensä kestäviä ja arvokkaita.

Budo

Budo on japaninkielinen termi, jolla tarkoitetaan sitä sotataiteissa olevaa filosofiaa, joka käsi kädessä fyysisten taitojen kanssa tekee soturista muutakin kuin sotakoiran, pelkän tuhovoiman kasautuman. Ilman vahvaa käsitystä oikeasta ja väärästä, ilman toimivaa näkemystä siitä, millaisessa maailmassa haluamme elää, sotataidot jäävät ontoiksi, sisällöttömiksi kokoelmiksi tappamiseen tai vaurioittamiseen tähtääviä fyysisiä suoritteita, tai tavaksi saalistaa kultaa ja kunniaa voittamalla kiiltäviä mitaleita.

Ymmärtääkseen budoa todella ihmisen on elettävä sitä. Tämä ei tarkoita pukeutumista armeijan varusteisiin tai kuljeskelua aseistettuna vaaroihin hakeutuen. Potentiaalinsa tietävä budoka on ystävällinen ihminen, jonka ego ei häiritse hänen ja muiden ihmisten kohtaamista.

Taijutsu

Merkit, joilla sana taijutsu kirjoitetaan tarkoittavat 'vartaloa' (tai) ja 'taitoa' tai 'tekniikkaa' (jutsu). Taijutsu tarkoittaa siis vartalon kokonaisvaltaista ja taidokasta käyttöä. Budo Taijutsun vastustamattoman voiman salaisuus onkin juuri tämä; koko vartalon käyttö voiman tuotossa. Kuitenkin tekniikan rentous ja vapaus erottavat Bujinkan Budo Taijutsun muista sotataiteista, joten vartalon luonnollinen käyttö ja luonnollisen reagoinnin hyväksikäyttö eivät tarkoita koko vartalon jännittämistä ja liikehtimistä luonnottomien, ulkoa opittujen kaavojen mukaan.

Taijutsu on yleisnimi Bujinkanin aseettomalle taistelulle. Pelkistettäessä aseeton taistelu vartaloiden liikkeeksi on helppo ymmärtää, miksi aseeton taistelu on pohja kaikelle taistelulle, apuvälineillä tai ilman.

Taijutsun ollessa etusijalla Bujinkan dojoilla harjoitellaan myös monilla erilaisilla välineillä tai aseilla. Kaikenlaiset teräaseet puukoista miekkoihin, kevyistä keihäistä aina raskaisiin hilpareihin asti kuuluvat harjoitusmateriaaliin. Teräaseiden lisäksi käytössä on laaja valikoima eripituisia astaloita pampuista pitkiin seipäisiin. Taipuisista aseista mainittakoon narut ja köydet sekä erilaiset painotetut ketjut. Vaikka välineitä on paljonkin, kaiken pohjana täytyy olla toimiva, etäisyydet ja rytmin hyvin hallitseva vartalo, siis taijutsu.

Taijutsu jaetaan muutamaan osa-alueeseen, joiden rajat eivät kuitenkaan ole ylistyslaulu selväpiirteisyydelle. Vartalon toimintakuntoa parannetaan ja pidetään yllä junan taison joogamaisin harjoituksin. Taihenjutsu-harjoituksin opitaan liikkumaan ripeästi, hiljaa, kompuroimatta, jne. Varsinainen taistelua opettava tekniikka koostuu mm. koppojutsu - luurakenteen tuhoamistekniikoista, kosshijutsu - lihasten, hermojen ja sisäelinten manipulaatiosta, sekä toiselta kantilta dakentaijutsu - kovista mukauttavista tekniikoista ja jutaijutsu - pehmeämmistä ja mukautuvista tekniikoista.

Kaikkia yllä mainittuja osa-alueita käytetään todellisen taistelun harjoittelumuodossa, shinken gatassa. Samoin itsepuolustustekniikka eli goshinjutsu hyödyntää kaikkia harjoiteltavia osa-alueita, mukaan lukien kaiken käsillä olevan sekä ympäristön hyödyntämisen harjoitteluun itsepuolustustilanteissa.

Mikä tekee Bujinkan Budo Taijutsusta olennaisesti erilaisen? Kaikkein tärkein lienee pyrkimys elävään opetukseen, pinnan alle tunkeutuminen ja itsestäänselvyyksien taakse kurkistaminen. Ennen kaikkea muuta se on kuitenkin äärimmäisen hauskaa ja antoisaa.

Lähde ja lisätietoja: Bujinkan.fi