YLEISTÄ

Yksi yleisimmistä Suomessa harjoiteltavista karaten tyylisuunnista on Shorinjiryu Karatedo. Tyyli on tullut Suomeen 1970-luvun alussa. Suomen Shorinji ryu Karatedo Yhdistyksen jäsenseuroissa harjoiteltavan tyylin tarkka nimi on Kokusai Shorinjiryu Karatedo

Shorinjiryu Karaten erottaa muista tyylisuunnista pyörivät tekniikat, potkupainotteisuus sekä runsas hyppypotkujen ja -lyöntien käyttö. Lisäksi tyylille on ominaista vartaloväistöt torjuntojen yhteydessä. Tyylin asennot ovat moneen muuhun japanilaiseen tyyliin verrattuna melko pystyjä ja kapeita.

HISTORIAA

Zen Nippon Shorinji ryu Renshinkan Karatedo -tyylin perusti soke Tamotsu Isamu vuonna 1955. Tamotsu harjoitteli lukuisia kamppailulajeja mm. Kiinassa ja Taiwanissa ja tutki tekniikkaa erityisesti todellisen taistelun ja kamppailun kannalta. Lisäksi hän pyrki kehittämään turvallista ottelutapaa tekniikoiden todellisen tehon testaamiseksi.

Tamotsun suurimpana vaikuttajana toimi Kyan Chotoku, joka oli eräs Okinawan maineikkaimmista taistelutaitojen (tode, okinawa-te) mestareista. Kyan oli tunnettu kyvystään hypätä ja tämä näkyy shorinji ryun tekniikoissa selvästi vielä tänäkin päivänä.

Tamotsun opettajista mainittakoon Shimabukuro Zenryo, 10. dan. Kirjallisuudessa Isamu Tamotsu mainitaan mm. John Sellsin kirjassa Unante - The secrets of Karate, ISBN 0-910704-96-1 ja Patrick McCarthyn kirjassa Classical kata of Okinawan karate. Jälkimmäisessä Isamun opettajaksi mainitaan myös Okinawan Shorinji ryun perustaja Joen Nakazone.

TEKNIIKKA SUOMESSA

Tyylisuuntaan kuuluu kahdeksan kataa, joita opetetaan Suomessa jotakuinkin seuraavassa järjestyksessä:

Kenshu-ho
Wansu
Ananku
Seisan
Chinto
Gojushiho
Bassai
Kusanku

Ylläolevista Kenshu-ho on tyylisuunnan perustajan itse kehittämä liikesarja ja muut katat voidaan johtaa okinawalaisiin perinteisiin muotoihin. Näiden ohella Suomessa harjoitellaan:

Kihon-kataa kolmena eri versiona:
Chi-no kata (maa)
Kuu-no kata (ilma)
Ten-no kata (taivas)

Kihon-katat ovat Matsuoi-sensein kehittämiä katoja, joita käytetään karaten ja kobudon perusharjoittelussa.

Naifanchi-katoja (3 kpl)
Pinan-katoja ( 5 kpl)

Naifanchi- ja Pinan-katojen tulo Suomeen on Ikubo-sensein ja Matsuoi-sensein yhteistyön tulos.
Muodollisista paritekniikoista mainittakoon

Yakusoku-kumitet (37 kpl, vastaavat muiden tyylisuuntien ippon- ja nihon-kumitea)
Zaho-tekniikat (polviasennosta puolustautuminen)
Oyokumitet (Matsuoi-sensein kehittämät puolivapaat paritekniikat erityisesti boogutsukikumiten harjoitteluun) ja Tankensabaki-tekniikat (puolustautuminen veistä vastaan).

Lähde ja lisätietoja: Suomen Shorinji ryu Karatedo Yhdistys