Shoko-ryu, uusivanha tyylisuunta

Shoko-ryu tyylisuunta perustettiin virallisesti 2000-luvun taitteessa. Iältään se on siis Suomen nuorin tyylisuunta, mutta juuret ovat pitkällä Suomen karatehistoriassa. Tyylisuunnan perustana on 70- ja 80-luvuilla meillä Shorinji-ryun nimellä harjoitellut tekniikat, eli tyyli, jota lähes puolet Suomen silloisista karatekoista harjoitti.

Muutokset 70- ja 80-luvulla vallassa olleeseen tyyliin on minimoitu. Perustekniikoita ja vyökoevihkoja pyritään jatkossakin pitämään melkein muuttumattomina. Katat on jäädytetty niihin versioihin, joita 80-luvun alussa Suomessa tehtiin. Näin pyritään eroon liiallisten muutosten aiheuttamista sekaannuksista ja annetaan harrastajille mahdollisuus keskittyä tekniikoiden muutosten seuraamisen sijasta taitojensa kehittämiseen.

Shoko-ryu tyylisuunnassa korostuu pitkälti samat ominaisuudet kuin aikanaan: voimakkaat ja terävät tekniikat, suoraviivaisuus, nopeus, tukevat asennot ja urheilullisuus monin tavoin. Kuten muuallakin, kilpakaratekojen määrä on harventunut valitettavasti myös Shoko-ryu seuroissa, jolloin urheilullisuus näkyy toisella tavalla: harjoituksissa kehitetään karatetekniikoiden ohella liikkuvuutta, fyysistä kuntoa ja koordinaatiokykyä.

Shoko-ryu tyylisuunta on poikkeuksellinen muihin verrattuna myös siltä kannalta, että ylin määräysvalta esimerkiksi tekniikoiden kehittämisessä on demokraattisesti Shoko-ryu kollegiolla eikä kellään yksittäisellä henkilöllä.

Kimmo Kosken BudoExpress 1/2003:ssa julkaistusta tekstistä lyhentänyt Vesa Taatila

Lähde ja lisätietoja: Suomen Karateliitto